Merry Christmas!

Noniin, jatketaanpa taas siitä, mihin viimeksi jäätiin. 

Eli löydettiin taas hetkeksi aikaa uusi ”koti” Richmondista couchsurfingin kautta. Ja voi sanoa, että siellä palvelu oli parempi ku hotellissa: joka päivä lounas ja päivällinen sekä kasa ilmasia juomia takapihalla kaikenkukkuraksi vielä uima-allas (joka oli kyllä hengenpelastus +40 säässä).

Iidaki sai Nikon kuukaudeksi tänne lämpimään

Paikallinen pubi ainaki tuli tutuksi, ku meiän host oli paikan vakioasiakas. Lauantaina lähettiin kattomaan Greyhound racea ja lyötiin jopa muutama veikkaus voittajista (yllättäen ei voittoja). Mutta oli hauskaa seurata kisoja ja kyllä ne vinttikoirat aika pirun nopeeta juoksee pupun perässä.

Tuolla täyshoitolassa saatiin viipyä 5 yötä ja sieltä suunnattiin Bondi beachille.

Sunnuntaina saavuttiin Bondille ja sää oli lämmin, mutta pilvinen. Hostellille päästyämme mentiin respaan tekemään check in ja siinä vaiheessa oli pientä hämminkiä meiän huonevarauksissa. Oltiin siis varattu kaikille kolmelle kuuden bedin dormi, mutta aluksi Iida ja Niko sai oman double roomin ja Anniina meni neljän bedin dormiin, jossa on merinökäala. Kuitenki se oli liian hyvää ollakseen totta, eli Iidan ja Nikon piti muuttaa viereiseen kuuden bedin dormiin ja Anniina sai jäädä näköalahuoneeseensa.

Totta kai lähettiin biitsille heti, ku kamat oli jotenkuten paikoillaan. Ja käytiin muutama tunti aalloissa/makoilemassa rannalla.

Maanatai vietettiin aamu biitsillä ja loppu päivä Bondi Junctionissa kierrellen putiikkeja.

Bondi Junction

Jouluaattona lähettiin käymään CBD:ssä (keskustassa) joulusubilla ja metsästämässä Anniinan joululahjaa, joka oli lähetetty postiin. Tosin paketin löytäminen vaati kolmessa eri postissa käymisen… Myöskin yhellä aukiolla oli kyllä uskomattoman hyvä katusoittaja, joka soitti/lauloi/beatboxasi/kaikkea muuta jännää (hankala kuvailla) kaikki biisit alusta loppuun yksin ja oli vielä tosi hyvän kuulosta.

Samalla reissulla metsästettiin myös jonkun näköset tarpeet pipareitten leivontaan, että saatais edes jotain jouluista. Muuten löydettiin aika näppärästi tarpeet, mutta kardemumma jäi puuttumaan :´( Aateltiin silti yrittää, lopputuloksena: pitää kyllä aika paljo käyttää mielikuvitusta, että taikinan saa maistumaan kunnon piparilta. Pipareita leivottiin ihan äskettäin vähä sovelletuin menetelmin, ku ei ollu muotteja eikä kaulinta, niin käytettiin sitte veistä ja kaljapulloa.

Joulupäivän dinnerillä

Tänään joulupäivänä, jolloin täällä juhlitaan kunnolla joulua, ollaan käyty aamu-uinnilla aallokossa (ennen sitä Anniina kävi juoksemassa rannan päästä päähän avojaloin), metsästetty tonttulakkeja, tissuteltu koko päivä ja syöty hyvin.

Nyt ollaan illalla lähössä johonki, mutta paikasta ei vielä oo mitään haisua.

Haluamme toivottaa kaikille vielä oikein makoisaa ja piparin tuoksuista joulua, toivon mukaan kinosten keskellä (itsehän saimme valkoisen joulun, kiitos valkoisen hiekan J)!

Sovellettua piparien leipomista

Maanantaina päästään sitte kolmeksi yöksi ihan oikeaan neljän tähden HOTELLIIN, joka siis varattiin jo heinäkuussa, ja sieltä käsin juhlitaan sitte aivan crazya uutta vuotta!

Lying, sightseeing, hiking and smiling

Nyt ollaan noin kaks viikkoa oltu Sydneyn maisemissa vähä eripuolilla ja käyty tsekkaan suurimmat nähtävyydet, mutta jatketaampa ensiksi vielä sieltä hienosta ulkoilmatalosta…

Kyllähän kaikkeen tottuu ja meidän kohallaki kaikki talon ihmeellisyydet lopussa oli jo jokapäiväistä arkea: aamulenkki/-treeni, sadevesisuihku (välillä kylmempää, välillä lämpimämpää vettä), aamupalaa, jonkun näköstä puuhailua (esim. alpakoitten ruokintaa, kaupassa tai joella käyntiä), kuumuuden takia pelkkää löhöilyä, ruuan laittoa ja muitten kanssa hengailua, illalla leffaa ja nukkumaan caravaniin. 

Yhtenä päivänä oli meidän ihana kotiankka tehny pienen yllätyksen ja käyttäny meiän sänkyä huussina. Siinä oli sitte mukava ankan löysää paskaa siivoilla tyynystä. 

Sen jälkeen pidettiin kyllä visusti caravanin ovi kiinni.

Yhtenä aamuna, ku Anniina heräs aikasin lenkille kansallispuistoon, niin siellä oli myös kenguruita liikenteessä. Ja yllättävän lähelle pääsi emoa ja poikastaki (n. 5m). Ja tietenki ku Iida lähti heti Anniinan tultua samalle lenkille, eipä enää näkynykään kengurun kengurua.

Meiän viimesenä iltana talon isäntä tuli kans kotiin ja siinä oli kyllä hyvin mielenkiintoinen ja henkinen tyyppi. Juttuahan tosiaanki isännältä riitti, puhu vielä enemmän ku isänsä (ihana saksalais-aussilainen pappa), joka on jo melko lailla mahdottomuus.

Muut travellerit oli kyllä tosi mukavia ja taas tuli kasakaupalla uusia frendejä.

Neljän yön jälkeen vaihettiin taas paikkaa, vihdoinki normaalin sivistyksen pariin, Sydneyn pohjois-suburbsiin, Wollstonecraftiin (joka on kolme pysäkkiä keskustasta). Tietenki tytöillä taas hetki meni löytää oikea talo ja kukkaruukku, johon avaimet oli piilotettu. Mutta lopulta kuitenki löyty ja päästiin vaivoin jopa ovestaki sisään ilmaseen hotelliin. Melko luksukselta kyllä tuntu oma huone omalla suihku-vessalla ja muutenki asunto oli kyllä iso. Ja TISKIKONE sekä pyykkikone LÄMPIMÄLLÄ vedellä.

Siinä lähettiin sitte käymään kaupassa, tehtiin dinneriä (sitä makaronilaatikkoa syötiinki sitte seuraavat viis päivää) ja tavattiin toinen tämän poikamiesboksin hosteista.

Valitettavasti oman huoneen ihanuudesta saatiin nauttia vaan ensimmäinen yö, ku seuraavana päivänä sen valtasi maksavat asiakkaat (balilais-venäläinen homopari), joten päästiin nukkumaan olohuoneen lattialle. Ei siinäkään hassumpi ollu nukkua.

Seuraavana aamuna lähettiin huristelemaan bussilla Manly-biitsille. Rantabulevardi oli kyllä tosi mukava mesta, ku sieltä löyty kaikki tarpeellinen tosi läheltä biitsiä. Ja biitsi itessään, mitä siitä nyt voi sanoa, ihanaa valkosta hiekkaa, turkoosia vettä… perus postikortti, eli ihana. J

Siellä käytiin jopa talviturkitki heittään, FINALLY! 

Ja löhöiltiin auringossa. Käytiin myös rantabulevardin ihanasta frozen yoghurtti baarista (yogurtlandia) hakemassa kipolliset jugurttia lisukkeilla (nykynen lemppari! Suomessa joskus tulevaisuudessa tulee kyllä ikävä).

Sen jälkeen mentiin vielä pikku päivätorkuille rannalle ja siinä vaiheessa ku varjot alko hiipiä niskaan, niin päätettiin lähteä lompsimaan bussille. Lähtiessä huomattiin mukava kyltti…

Torstaina suunnattiin cityyn, jossa käytiin töllistelemässä kaikki nämä nähtävyydet: oopperatalo, Harbour bridge etc.

Perjantai 13. päivä suunnattiin Bondille ja sallitaan sanoa, että Bondi Junctionilta biitsille ei oo mikään kivenheitto, vaikka se junakartasta siltä voi näyttääki. Eli siinä meni ensimmäinen tunteroinen kävellessä (onneksi alamäkeä) kärtyisän Anniinan kanssa. Lopulta päästiin kuitenkin rannalle ja sen verran oli lämmin, että piti mennä melkeempä heti uimaan. Se täytyy mainita, että aallot on kyllä täällä ihana lisä meressä polskimiseen ja niitten kanssa pitää olla myös tarkkana (on muuten aika voimakkaita terveisin aallon mukana polvensa melkein verille hiekkapohjassa raapinut Iida). Muuten Bondi oli kyllä tosi mukava, että eiköhän täällä jouluna voi viikon vietellä.

Tähän mennessä ollaan joka paikkaan matkustettu concession-lipulla, mutta tästä lähtien mietitäänki vähä tarkemmin, mikä lippu ostetaan, kun lipuntarkastajat pysäytti Anniinan ja vaati nähdä alennukseen oikeuttavaa korttia, johon Anniina näytti Backpacker-korttia, jota tarkastajat ei yllättäen hyväksyneet. Mutta sen verran tuuria oli matkassa, että 200 dollarin suuruista sakkoa ei napsahtanut, vaan Anniinan piti kiltisti käydä ostamassa uusi lippu.

Iltasin aina lähettiin käymään FitnessFirstillä jalkapatikalla, jossa tehtiin mitä millonki (uintia, normi punttia, ryhmäliikuntaa tms.).

Sunnuntai oli taas muuttopäivä ja tällä kertaa suunnattiin taas Blue Mountainsille päin, Katoombaan, josta bookattiin edellisenä päivänä hostelli kaheksi yöksi. Ja kyllä, järki alkaa pian mennä näitten tavaroiden roudaamisen kanssa, ku niin tiuhaan vaihetaan asuinpaikkaa tällä hetkellä. Onneksi kohta päästään ees viikoksi rauhottuun samaan paikkaan.

Saavuttiin siis Katoomba Mountain Lodgelle ja saatiin meille varatun kuuden bed dormin sijasta kolmen bedin dormi, joka jaetaan lievästi sanottuna vanhemman naishenkilön kanssa.

Seuraavana aamuna vetästiin lenkkitossut jalkaan ja lähettiin patikoimaan ekaksi kohti kolme siskoa ja sieltä jatkettiin kohti Katoomba fallsia ja vielä käytiin joka ikinen reitti läpi Blue Mountains National Parkista (oltiin nimittäin hetkellisesti ihan vain hitusen hukassa…).

Sademetsän pohjalla huomattiin, että ainoa reitti takas Katoombaan on joko kallis Scenic Skyway train taikka sama reitti, jota tultiin alas ja samalla tuskasteltiin, ettei varmasti ikipäivänä olla tulossa samoja portaita ylös. Tietenki päädyttiin portaisiin… Ja niitä pelkkiä porrasaskelmiahan kertyi jo miltei 3000 Blue Mountainsin patikointiretken aikana plus monen kilometrin pituinen lenkki (vähä meinaa jaloissa tuntua).

Mutta maisemat oli kyllä tosiaanki näkemisen arvoset. Jälleen kerran annamme kuvien puhua puolestamme. Valitettavasti kuviin ei voi millään ikuistaa sitä samanlaista näkymää, mitä omat silmät pääsee näkemään.

Nyt tilanne on se, ku huomenna lähetään hostellilta, että ollaan taas kodittomia (nice). Vielä ei nimittäin ainakaan oo tietoa mihin ollaan menossa. Mutta jospa se tästä sutviutuis. No worries!

Keskiviikkoaamuna 7.40 Iida on ainaki innoissaan lentokentällä, kun Niko toivottavasti pääsee ehjänä Australiaan.

Kohta ehkä kodittomat kansalaiset kiittää ja kuittaa. 

Travelling travelling

Jälleen kerran aikaa on vierähtänyt tovi ja ollaan ehitty kokea kaikenlaista, kuten…

Great Ocean Roadille lähettiin viime viikon lauantaina. Aamulla herätys oli 4.45 ja siitä raahattiin väsyneet luumme autoon ja lähettiin ajelemaan vähä sateisessa ja koleassa säässä kohti locationia. Matkalla pysähyttiin Geelongissa pissatauolla ja siitä jatkettiin sitte 12 apostolille (joita ei kyllä enää tosiaankaan oo kahtatoista...)

Maisemat oli ihan niinku suoraan jostain leffasta ja ku päästiin apostoleitten luo, aurinko paisto ja oli jo lämmintäki.

Paluu matkalla pysähyttiin parissa paikassa kuvailemassa upeita maisemia. Päästiin myös ajamaan vähä autoaki serpentiiniteillä. Ja illalla oltiin takas Melbournessa jo joskus 7 aikaan, jollon oltiinki jo aika valmiita unille.

Niinku kuvista näkyy, maisemat oli ihan HUIKEET..

Sunnuntai meni löhöillessä ja pakkaillessa (sadanteen kertaan). Illalla meitä tultiin noutamaan, ku vietettiin viimenen yö Edin luona, jonka kyydillä lähettiin maanantaiaamuna kohti Sydneyä.

Noin 4pm maanantaina saavuttiin Bemm riverille, jota oltiin kaavailtu ekaksi yöpaikaksi. Siellähän ei mitään luksusasuntoa ollu, eli teltta, ei vessaa eikä suihkua ja miljoonittain kärpäsiä kavereina. 

Anniinan kärpässuojapuku

Mutta biitsi oli mitä mahtavin. Uitiin, otettiin arskaa ja oltiin tosiaan AINOAT ihmiset koko rannalla, joka oli aivan niinku Cast away:sta. Tosin Anniinan jalalle tepasteli yksi jättikokoinen rapu, joka pelottavasti sukelsi hiekkaan hyökkäyksen jälkeen.

Illalla katottiin myös melko mielettömän näköstä auringon laskua meren rannassa (kärpästen kera).

Yöllä tietenki molemmat meistä kuuli askelten ääniä ulkoa, joten ei ollu mitkään parhaimmat yöunet. Aamulla sitte melko vauhilla kasattiin teltat ja muut kamat, koska kärpästen kanssa tilanne oli aivan sietämätön ja lähettiin kohti Canberraa (joka tosin on vähä säälittävä, etenkin pääkaupungiksi).

Pääkaupungissa majailtiin sitte seuraava yö, leirintäalueella, jossa oli kiva uima-allas. Käytiin sitte keskustassa kattomassa vähä ”nähtävyyksiä”, eli parlamenttitaloa, jossa käytiin myös istuntosalissa kuuntelemassa Australian poliitikkojen höpötyksiä. 

Illalla ennen nukkumaan menoa Anniina näki ensimmäisen elävän, vapaan kengurun ja Iida oli just sillon tietenki vessassa… 

Canberran parlamenttitalo

No, mutta yö kuitenki nukuttiin huomattavasti paremmin ku edellinen ja aamulla suht virkeinä lähettiin jatkaan matkaa kohti Sydneyä, tarkemmin sanottua Bankstownia, jossa Ed tiputti meidät juna-asemalle ja siitä jatkettiin eri suuntiin. 

Asemallahan meillä ei ollu vielä mitään hajua, mihin ollaan menossa, ku ensimmäisestä jo varmistuneesta couchsurfaus-paikasta ei ollu viikkoon kuulunu mitään, eikä meillä ollu tietenkään tyypin numeroa. Mutta asemalla onneksi tuleva host, Sam, soitti ja niinpä saatiin määränpää selville.

Junamatka ei tosiaan ollu mitään ratkiriemukasta touhua, ku meidän tavaroitten kanssa kolme junan vaihtoa on aika paljo, ku saa rinkka kolmantena jalkana juoksennella seuraavaan junaan ja ettiä oikeeta platformia (joka on tietenki aina kauimmainen) ja ne portaat…

Asemalta meitä tultiin sitte hakemaan veneellä, jolla mentiin vähä isommalle paatille, jossa asusteltiin pari päivää. Laivalla (bargella) oli kyllä tosi siisti majailla, vaikka tosin suihku  ja vessa ei mitään hirmu luksusta ollu, kuitenki parempi ku ei mitään. 

Meiän host, Sam, oli kuitenki tosi mukava ja rento ja tultiin hyvin juttuun. Oli tosi cool nähä vähä erilaista elämäntyyliä, eikä tohon varmaan kovin moni pystyis. Käytiin myös kalassa tosin saalis oli vähä heikohko (yksi flathead ja särjen näköinen sintti, jonka lajia emme tiedä).

Käytiin myös kuljeskelemassa Dangar Isladilla ja oli seki aika mahtava mesta.

Parin päivän accommodation

Tänään herätyskello pirisi 6.38 ja siitä sitte tavarat jälleen kerran kasaan ja pikku paattiin, siitä sitte juna-asemalle venaileen junaa Mulgraveen. Tällä matkalla oli onneksi vaan yks vaihto, joka suju ongelmitta. Mulgraveen päästiin perille, vaikka juna tosin oliki vähä myöhässä.

Nyt ollaan täällä alpakoitten kanssa asustelemassa ”talossa”, jossa olohuone ja keittiö on ulkona, nukutaan asuntovaunussa, ulkohuussista puuttuu ovi ja suihkuki on ulkona. Sounds good, mutta tällä mennään, ollaan me sentään kymmenen kertaa pahemmissaki paikoissa nukuttu, kuten lumen alla hautakynttilän kanssa... 
Asumus on hyvin mielenkiintoinen ja täällä on myös 5 muutaki backpackeria (plus ihana, höpöttävä saksalais-aussilainen pappa).Ollaan kuitenki lähellä Blue Mountainsia ja Blue Mountainsin jälkeen suunnataan sitte cityyn. 

Livingroom

Vaikka ollaanki pallon toisella puolella, ei olla unohettu mikä päivä tänään on…

joten: MAHTAVAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ SUOMI! (Valitettavasti tänä vuonna jouduimme perumaan itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsut reissun takia, mutta jospa ensi vuonna sitte..)

(Kuva ei yllättäen ole Australiasta,
vaan rakkaasta koto-Suomesta)