Supernannyt Anina and Eda

Ollaankohan me vähä aikaansaamattomia välillä tän blogin kans… Mutta ku on ollu kaikenlaista, ei tosin mitään kovin maata mullistavaa…

Brisbane SouthBankista

Yhtenä päivänä törmättiin junassa suomalais-skottilaiseen pariskuntaan, jotka kutsu meidät niitten luokse jos tarvitaan majapaikkaa. Suomessahan ei tulis kuuloonkaan kysyä tuntemattomia kylään junassa, mutta täällä meininki on vähä erilainen, joten tottahan toki ku yöpaikkaa tarjottiin, niin se ilolla otettiin vastaan ja lähettiin Beachmereen (joka on n. 70km Brisbanen keskustasta pohjoiseen, vielä siis lähiötä), jossa yövyttiin muutama yö.

Perheeseen kuulu myös 84-vuotias suomalainen mummu, joka oli varsin otettu suomalaisvieraista.

Taas satuttiin sellaseen paikkaan, jossa tarjoiltiin aamiainen ja oikein maittava päivällinen joka ilta. Joten iso kiitos Päiville ja Davidille huolen pidosta!

Viime lauantaille varattiin hostelli yheksi yöksi Valleysta, jotta päästään näyttään Nikolleki kunnolla nightlifea. Maailma kun on niin pieni paikka, törmättiin tietenki muutamaan Ylivieskalaiseen (tätä tosin meille ei kovin usein satu).

Hostelli oli positiivinen yllätys niin halvaksi hostelliksi ja vieläpä koko yö voitiin bilettää hostellin baarissa, joka oli ihan jopa kunnon meno mesta, eikä mikään räkälä. Ja mikä parasta, ei tarvinnu maksaa entryä!

Sepä siitä.

Ja seuraavana päivänä meillä oli haastattelu yhteen aupairi-paikkaan ja aateltiin, ettei varmaan kovin hyvät mahollisuudet oo baari-illan jälkeen väsyneenä saada duunia. Mutta kuinkas ollakaan, saatiin se silti ja voidaan alottaa huomenna.

Niinpä maanantaina Anniina muutti taloon ja Iida lähti saattelemaan Nikoa Sydneyyn, josta tiistaina lähti Nikon lento Suomeen ja Iida lennähti takas Brisbaneen.

Joten tällä hetkellä ollaan Newmarketissa (n. 10min junalla keskustaan) ja meidän perheeseen kuuluu meidän lisäksi äiti, isä, joka tosin tulee takaisin työkomennukselta vasta maaliskuussa, ja 2 välillä ihanaa poikaa (5 & 10v.) sekä laiska kissa (Norman /Noman, emme ole varmoja nimestä).

Norman/Noman

Ja mikä parasta, meillä on oma pieni, kaksipaikkainen cielo (eli auto). Auto ei oo mitään uusinta uutuutta, mutta ilmastointi sentään löytyy, vaikka pakoputki kuulostaaki siltä että se pian jää matkalle. Ollaan todettu, että suburbsissa ajaminen ilman karttaa (tai kartan kanssakaan) ei ole kovin helppoa, kun ottaa huomioon, että edelleenki ajetaan väärällä puolella ja vieläpä manuaalivaihteisella autolla, jossa vilkuksi ei kelpaa tuulilasin pyyhkijät ja täällä mäkilähtöjä joutuu tekemään joka ikisessä risteyksessä. Myös yksisuuntaisia teitäkin löytyy, joilla olemme jo kokeillut väärään suuntaan ajamista, jota ei ehkä kannata kokeilla kotona. Mutta auto ei ole vielä lunastuksessa, joten ehkä tämä tästä vielä pikku hiljaa.

Meidän Cielo

Yks päivä käytiin myös SouthBankissa, jossa on oikeen mukava ”ranta”/altaat, jossa saa ilmaseksi käydä polskimassa tai vaan löhöämässä biitsillä.

Nyt on kyllä mukava asettua hetkeksi aloilleen, kun saa jopa vaatteet ensimmäisen kerran kolmen kuukauden jälkeen ripustettua henkareihin ja laitettua kaappiin. Eli täällä ois tarkoitus muutama kuukausi viettää ja nyt etitään kakkostyöpaikkaa lähi kahviloista.